ROTUINFO - THE BREED

Yleistä ::  Luonne ::  Terveys :: Rakenne & turkki :: Rotumääritelmä

Vaikka rotu muistuttaa ulkomuodoltaan suloista nallekarhua, se on historialtaan ja luonteeltaan aktiivinen työkoira. Vaikka perro ei olekaan mikään mielettömän vilkas tai vaativa, eikä se hypi seinille vaikkei sen kanssa joka päivä tekisikään mitään, ei se kuitenkaan sovellu "sohvakoiraksi", taikka yksinomaan lapsen kaveriksi ja lenkitettäväksi.

Perro on ovela ja älykäs koira, ja se tarvitsee tilaisuuksia joissa se saa käyttää noita ominaisuuksiaan. Määrätietoinen harrastaminen tai kilpaileminen ei ole se pääasia, kunhan koiran kanssa puuhataan jotain jolloin se saa käyttää myös päätään.

Perrojen kohdalla on viime päivinä puhuttu paljon rodussa esiintyvästä arkuudesta. Valitettavasti on totta, että rodussa on tavattu joitakin arkoja yksilöitä. Sitä yleisempää kuitenkin on, että perro on hieman pidättyväinen vieraita ihmisiä kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että se ei suinpäin säntää vieraan syliin, vaan miettii hetken hiukan etäämpänä ennen kuin päättää hyväksyä vieraan.

Yleensä kerran johonkuhun tutustuttuaan, perro muistaa ko. ihminen aina, ja seuraavat kerrat ottaakin hänet vastaan iloisin hännänheilutuksin ja suukoin. Arat yksilöt tulee ehdottomasti jättää jalostuksesta pois -mutta sitä ei saa sekoittaa pidättyväisyyteen. Rodulle on erittäin tärkeää kunnollinen sosiaalistaminen pentu- ja nuoruusiässä.

Rodulla on yleisesti erittäin vahva mieltymys vettä kohtaan. On joitakin yksilöitä, jotka eivät niin välitä vedestä, tai jotka eivät ui, mutta nämä ovat aika harvinaisia tapauksia. Yleensä uimaan mennään aina kuin voidaan (ja joskus vaikkei voitaisikaan, esim. ihmeelliset epätoivoiset mönkimiset vesilätäkössä ovat meille tuttu näky...), ja yleensä perro myöskin hakee aivan innoissaan vedestä esineitä maalle.

Kaiken kaikkiaan perro on todella persoonallinen koira, sekä ulkonäöltään että luonteeltaan. Persoonallisuudesta voisin mainita esimerkkinä vaikkapa perrolle yleiset ja ominaiset äänet. Perro ilmaisee usein mielialojaan mitä erilaisimmilla äänillä. Sillä tavoin perro on kuitenkin hiljainen koira, että se ei ole räksyttäjä. Se yleensä ilmoittaa vieraasta haukahduksella, mutta se ei jää räksyttämään sitten enää sen jälkeen.

Perroa miettiessä kannattaa tutustua useisiin, ja mahdollisimman rodunomaisiin yksilöihin, jotta rodusta saa oikean kuvan.